DFMA lean-ajattelun käytännön työkaluna

—

kirjoittaja

in ,

Silta filosofian ja käytännön välillä

DFMA on ehkä konkreettisin silta lean-filosofian ja mekaniikkasuunnittelun välillä. Kun osamäärää vähennetään, kokoonpanovaiheita yksinkertaistetaan ja kiinnitystapoja standardoidaan, tehdään täsmälleen sitä mitä lean vaatii: poistetaan hukkaa ennen kuin sitä ehtii syntyä.

DFMA käytännössä

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

  • Osamäärän kyseenalaistamista Kysymistä jokaisesta ruuvista ja kiinnikkeestä: voisiko tämä kokoonpano toimia ilman sitä? Jokainen poistettu osa on paitsi suora materiaali- ja työkustannus, myös yksi virhemahdollisuus vähemmän kokoonpanossa.
  • Itseohjautuvuutta (poka-yoke) symmetrian ja ohjauspintojen suunnittelua osiin niin, että väärä asennussuunta on fyysisesti mahdoton. Tässä virheenkäsittely siirtyy tarkastuksesta suoraan rakenteeseen: virhettä ei tarvitse löytää, koska sitä ei voi tehdä.
  • Standardikomponenttien suosimista Uniikkien erikoisosien sijaan käytetään tunnettuja, validoituja rakennuspalikoita, jolloin varastonhallinta ja hankinta yksinkertaistuvat koko arvoketjussa.
  • Kokoonpanosuunnan yksinkertaistamista Mahdollisimman moni osa kootaan samasta suunnasta (esim. ylhäältä alas), jolloin kokoonpanijan ei tarvitse kääntää tuotetta kesken prosessin.

Ei tarkistuslista, vaan ajattelutapa

DFMA ei ole erillinen tarkistuslista projektin lopussa, vaan ajattelutapa, joka pitäisi olla mukana jo konseptivaiheessa. Samalla tavalla kuin lean-tuotannossa laatu rakennetaan prosessiin, ei tarkasteta siitä ulos. Jos DFMA-analyysi tehdään vasta kun rakenne on jo lyöty lukkoon, suurin osa sen potentiaalista hyödystä on jo menetetty: helpoin ja halvin paikka poistaa osa tai yksinkertaistaa kokoonpanoa on konseptivaiheessa, ei viimeistelyssä.

Pieni parannus kerrallaan

Lopulta kaizen suunnittelutyössä ei eroa juurikaan siitä, mistä koko tämä artikkeli lähti liikkeelle: tulen korvasi sähköhella, piirtopöydän korvasi 3D-mallennus, ja jotain korvaa myös tämän päivän CAD-työkalut aikanaan. Se, mikä pysyy samana, on tapa suhtautua muutokseen — ei odottaa suurta mullistusta, vaan tehdä joka viikko yksi pieni asia paremmin kuin edellisellä kerralla. Tekoäly on tässä vain uusin työkalu pitkässä jatkumossa, ei poikkeus siitä periaatteesta.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *