Mistä on kyse?
MCP eli Model Context Protocol on avoin standardi, jonka avulla tekoälymalli (esimerkiksi Claude) voi kutsua ulkoisia työkaluja jäsennellyn rajapinnan kautta, samaan tapaan kuin se voisi käyttää verkkohakua tai tiedostojärjestelmää. Viimeisen vuoden aikana kehittäjäyhteisö on rakentanut useita MCP-palvelimia, jotka yhdistävät tekoälyn suoraan SolidWorksin COM-rajapintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälylle voi antaa luonnollisella kielellä ohjeen kuten ”tee 50 mm pitkä sylinteri ja pyöristä reunat 3 mm säteellä”, ja MCP-palvelin muuntaa tämän SolidWorksin API-kutsuiksi, jotka ohjelma suorittaa.
Tärkeä huomio heti alkuun: nämä eivät ole Dassault Systèmesin virallisia tuotteita, vaan yhteisön (usein yksittäisten kehittäjien) rakentamia avoimen lähdekoodin projekteja. Maturiteetti vaihtelee kokeilevasta prototyypistä tuotantovalmiimpaan.
Miten tekninen ratkaisu toimii?
Perusarkkitehtuuri on useimmissa toteutuksissa samankaltainen:
- MCP-rajapinta ottaa vastaan tekoälyn pyynnöt (esim. Claude Desktopista tai Claude Codesta).
- Sovituskerros (adapter) kääntää pyynnön SolidWorksin COM-API-kutsuiksi. Tämä on usein Pythonilla, C#:lla tai Node.js:llä toteutettu.
- SolidWorksin COM-rajapinta suorittaa varsinaisen mallinnusoperaation käynnissä olevassa SolidWorks-istunnossa.
Yksi toistuva tekninen ongelma on COM-rajapinnan parametrirajoitus: monimutkaisemmat operaatiot (esim. ohutseinäekstruusio, jossa on yli kymmenen parametria) eivät onnistu suoraan COM-kutsulla. Osa projekteista on ratkaissut tämän älykkäällä reitityksellä, joka tunnistaa operaation monimutkaisuuden ja generoi tarvittaessa VBA-makron ajonaikaisesti sen sijaan, että yrittäisi pakottaa kaiken suoran COM-kutsun läpi.
Kunnianhimoisimmissa projekteissa (esim. SolidPilot-niminen palvelin) tavoitteena on nostaa abstraktiotasoa vielä pidemmälle: tekoäly ei tuottaisi suoraan yksittäisiä matalan tason API-kutsuja, vaan CAD-riippumattoman ”feature graph” -kuvauksen suunnitteluintentiosta, jonka deterministinen kääntäjä muuntaisi konkreettisiksi SolidWorks-operaatioiksi. Tämä muistuttaa periaatteessa samaa ajatusta kuin ominaisuuspuun (feature tree) suunnittelu itse SolidWorksissa, vain että ”suunnittelija” olisi tekoälyagentti.
Mitä tällä voi tehdä käytännössä?
Julkisista projekteista löytyy kirjava joukko ominaisuuksia:
- Osamallinnus: luonnokset, ekstruusiot, pyörähdykset, pyyhkäisyt, loftit, pyöristykset, viistoukset, kuvio-ominaisuudet, ohutlevyominaisuudet
- Piirustusten generointi: monikuvantonäkymät, automaattinen model item -mitoitus, keskiviivamerkit, reikäluettelot, ohutlevyn levityskuvat
- Käänteinen suunta: joissain toteutuksissa on demonstroitu, että osa voidaan rekonstruoida pelkän piirustuksen perusteella lukemalla piirustuksen geometriatiedot
- Vienti: STEP, IGES, STL, PDF
- API-dokumentaation haku: erillisiä MCP-palvelimia on tehty myös pelkästään SolidWorks API:n dokumentaation semanttiseen hakuun, jotta tekoäly (tai kehittäjä) löytää oikean metodin nopeammin
Rajoitukset ja realismi
Tämä ei ole vielä tuotantokypsä työkalu tuotekehitysympäristöön:
- Useimmat projektit ovat yksittäisten kehittäjien ylläpitämiä harrastus- tai tutkimusprojekteja, joissa dokumentaatio ja API voivat muuttua ilman ennakkovaroitusta.
- Toiminta on sidottu tiettyyn SolidWorks-versioon, ja yhteensopivuus uudempien versioiden kanssa vaatii usein erillistä sovitustyötä.
- Windows- ja COM-riippuvuus tarkoittaa, ettei ratkaisu toimi pilvipohjaisissa tai Linux-ympäristöissä ilman lisäkerroksia.
- Monimutkaisten piirteiden (esim. edge flange -ominaisuudet ohutlevyssä) luotettavuus vaihtelee, osa projekteista raportoi avoimesti toimimattomista ominaisuuksista.
- Lisenssi- ja tietoturvakysymykset: COM-automaatio antaa ulkoiselle prosessille täyden hallinnan käynnissä olevaan SolidWorks-istuntoon, mikä on syytä ottaa huomioon, jos ratkaisua harkitsee yritysympäristössä.
Miksi tämä on kiinnostavaa suunnittelutyön kannalta
Ajatuksena tässä ei ole korvata suunnittelijaa, vaan siirtää rutiininomaista, toisteista mallinnustyötä (esim. standardiosien parametrointi, piirustusten perusmitoitus, vientiformaattien generointi) tekoälyagentille, joka toimii saman käyttöliittymän(luonnollisen kielen) kautta kuin muissakin työkaluissa. Tämä on sukua samalle periaatteelle, jota moni jo hyödyntää dokumentaation, laskennan ja skriptauksen automatisoinnissa Copilot-tyyppisten agenttien avulla: tekoäly hoitaa mekaanisen osan, ihminen tekee suunnittelupäätökset.
Se, kuinka pitkälle tämä lähestymistapa kypsyy tuotantokäyttöön sopivaksi, riippuu paljolti siitä, saako Dassault Systèmes tai kolmannet osapuolet rakennettua vakaamman, virallisesti tuetun rajapinnan COM-automaation sijaan.
Lähteet:

Vastaa