Koska kertaus on opintojen äiti, halusin vielä kerran kirjata ylös pinta- ja mittapiirteiden perusteet. Jos näiden asioiden parissa ei työskentele jatkuvasti, perusjututkin pääsevät helposti unohtumaan tai jäämään mieleen väärin.
Piirre vs. mitoitettu piirre
- Pintapiirre: yksittäinen pinta, ei omaa mitattavaa dimensiota.
- Mittapiirre (feature of size): piirre, jolla on mitattava dimensio — esim. reikä tai kaksi vastakkaista tasoa, jotka voidaan mitata työntömitalla.
Tämä erottelu ratkaisee, mitä symboleja ja modifikaattoreita piirteeseen voi soveltaa.
Toleranssikehys tarkemmin
Toleranssikehys sisältää kaiken tarvittavan tiedon yhden geometrisen ominaisuuden hallitsemiseksi. Se kiinnitetään piirteeseen osoitin- tai apuviivalla, ja mitoitetun piirteen tapauksessa suoraan mittaviivaan.
- Symboli — yksi käytettävissä olevista geometrisista ominaisuuksista.
- Toleranssiarvo — toleranssialueen koko. Halkaisijasymboli (Ø) edessä tarkoittaa pyöreää eli sylinterimäistä vyöhykettä.
- Perustasokirjaimet (jos tarvitaan) — järjestyksessä, kertoo mihin referenssipintoihin verrataan.
Modifikaattorit (Ⓜ tai Ⓛ) voidaan lisätä joko toleranssiarvoon tai perustasoon — käsitellään omassa osiossaan alempana.
Muototoleranssit
Tasomaisuus (Flatness)

Muototoleranssi — ei tarvitse perustasoa, koska se koskee vain piirteen omaa muotoa.
- Toleranssivyöhyke = tila kahden yhdensuuntaisen tason välissä, etäisyys = toleranssiarvo.
- Kaikkien pinnan pisteiden on oltava vyöhykkeen sisällä. Tasot eivät ole sidottuja mihinkään muuhun pintaan — vain toisiinsa nähden yhdensuuntaiset.
- Mitoitetulle piirteelle (esim. levymäinen piirre) vyöhyke koskee johdettua keskitasoa — kahden pinnan pisteparien keskipisteitä.
- Käytetään tyypillisesti liitospinnoilla, esim. laipan pinta, joka tarvitsee tasaisen kosketuksen.
Tarkastus: osa asetetaan kolmelle säädettävälle tuelle, nollataan kolmesta pisteestä referenssitasoksi. Mittakello pyyhkäisee pinnan; suurimman ja pienimmän lukeman erotuksen on oltava ≤ toleranssi. Voidaan mitata myös CMM:llä (koordinaattimittauskoneella).
Suoruus (Straightness)

Samantyyppinen kuin tasomaisuus, mutta koskee yksittäisiä viivoja, ei koko pintaa.
- Pintapiirteellä: jokainen viiva pinnalla, samassa suunnassa kuin osoitin, on oltava kahden yhdensuuntaisen viivan välissä.
- Mitoitetulla piirteellä (esim. tapin akseli): vyöhyke on lieriömäinen ja koskee piirteen akselia — esim. tapin suoruus, jotta se sopii reikään.
Tarkastus: mittakärki pyyhkäisee yksittäisiä suoria linjoja koko pinnan sijaan.
Pyöreys ja lieriömäisyys

- Pyöreys (circularity): kaksi samankeskistä ympyrää per poikkileikkaus. Jokainen poikkileikkaus on itsenäinen. Akseli ja halkaisija voivat vaihdella pituussuunnassa.
- Lieriömäisyys (cylindricity): sama kuin pyöreys, mutta vyöhyke on yhtenäinen koko pituudelta. Yhdistää pyöreyden ja suoruuden.

Pyöreys mitataan yleensä pyörittämällä osaa ja mittaamalla poikkeamat eri kohdista — tulokset piirretään polaarikuvaajaan.
Perustasot tarkemmin
- Datum feature: todellinen piirre osassa.
- Datum: teoreettinen täydellinen taso tai akseli.
- Datum simulator: todellinen työkalu, esim. mittalevy tai tappi, joka approksimoi täydellistä datumia.
Mitoitetulle piirteelle datum on sen keskiviiva tai keskitaso, ei pinta.
Vapaalla kappaleella on 6 vapausastetta: siirtymä X/Y/Z + kierto näiden ympärillä.
- Ensisijainen perustaso (min. 3 kosketuspistettä) poistaa 3 vapausastetta.
- Toissijainen (min. 2 pistettä) poistaa 2 lisää.
- Kolmas (min. 1 piste) poistaa viimeisen — kappale on täysin kiinnitetty, eli syntyy datum-vertailukehys (datum reference frame).
Tärkeää: perustasoja pitää käyttää samassa järjestyksessä kuin toleranssikehyksessä on ilmoitettu (ensisijainen ensin), muuten mittaustulos ei ole toistettava, koska todelliset pinnat eivät ole täydellisiä.
Suuntatoleranssit
- Yhdensuuntaisuus (parallelism): vyöhyke kahden tason välissä, jotka ovat yhdensuuntaisia perustason kanssa.


- Kohtisuoruus (perpendicularity): sama idea, mutta vyöhyke 90 asteen kulmassa perustasoon.
- Kulma asento (angularity): yleisempi versio, mikä tahansa kulma perustasoon nähden.

Mitoitetulle piirteelle vyöhyke voi olla lieriömäinen (Ø-symboli), koskien piirteen akselia tai keskitasoa.
Tarkastus: samantyylinen kuin tasomaisuudessa, mutta datum-pinta asetetaan suoraan simulaattoria vasten. Kulmaisuus mitataan usein sinikulmaviivaimella.
Sijainti (Position)

Yksi käytetyimmistä geometrisista toleransseista — käytetään tyypillisesti reikien sijoittamiseen.
- Määrittelee suurimman sallitun etäisyyden piirteen akselille tai keskitasolle sen ”todellisesta sijainnista” (true position).
- Todellinen sijainti määritetään perusmitoilla (laatikoituina) — näihin ei sovelleta tavallista ±-toleranssia.
- Vyöhyke on lieriömäinen true position -pisteen ympärillä, ei suorakulmainen niin kuin tavallisella ±-mitoituksella syntyisi. Tämä on juuri se oivallus, jota käsiteltiin sarjan osassa 2: pyöreä vyöhyke vastaa paremmin todellisia sovitusvaatimuksia ja käyttää toleranssin tehokkaammin.
- Perustason valinta: yleensä ensisijainen perustaso on pinta, joka on kohtisuorassa reiän akseliin nähden, koska kohtisuoruus mating-pintaan on yleensä tärkeämpää kuin tarkka sijainti.
Materiaalivaatimukset ja bonustoleranssi
ISO-standardeissa (ISO 2692) käytetään termejä maksimimateriaalivaatimus (MMR) ja minimimateriaalivaatimus (LMR) — käytännössä sama asia kuin muualla tutummin puhuttu MMC/LMC, ja myös symbolit ovat samat: Ⓜ ja Ⓛ.
- Maksimimateriaalivaatimus (Ⓜ): piirteessä on eniten materiaalia — reiälle pienin sallittu halkaisija, tapille tai akselille suurin sallittu halkaisija.
- Minimimateriaalivaatimus (Ⓛ): vastakohta — reiälle suurin sallittu halkaisija, tapille pienin.
- Ilman modifikaattoria (vastaa muualla tuttua RFS-käsitettä): toleranssivyöhyke pysyy aina samana riippumatta piirteen todellisesta koosta.
Bonustoleranssi käytännössä
Esimerkki: reikä Ø10,00–10,05 mm → Ⓜ-tila = 10,00 mm (pienin reikä, eniten materiaalia).
- Sijaintitoleranssi Ⓜ-tilassa: Ø0,20 mm
- Jos reikä valmistuukin 10,03 mm → bonus = 10,03 − 10,00 = 0,03 mm
- Todellinen sijaintitoleranssi tälle kappaleelle: 0,20 + 0,03 = Ø0,23 mm
Ylisuuri mutta täysin toimiva reikä voi siis sijaita epätarkemmin ja silti sopia vastinosaan — tämä on helpompi valmistaa ja laskee kustannuksia ilman että toimivuudesta tingitään.
Minimimateriaalivaatimusta (Ⓛ) käytetään harvemmin, esim. varmistamaan riittävä seinämäpaksuus reunan lähellä — reiän ollessa pienempi sallitaan lievempi sijaintitoleranssi.
Modifikaattoreita voi soveltaa myös muihin toleransseihin (esim. kohtisuoruus, yhdensuuntaisuus) ja jopa perustasoihin, jos ne itse ovat mitoitettuja piirteitä. Modifikaattoria ei voi käyttää muototoleransseihin (tasomaisuus, pyöreys, lieriömäisyys) eikä profiili- tai heittotoleransseihin, koska nämä eivät liity piirteen kokoon vaan sen omaan muotoon tai sijaintiin.
Riippumattomuusperiaate on ISO:n lähtökohta
Tässä kohtaa ISO poikkeaa merkittävästi joistain muista standardeista, ja tämä on syytä ymmärtää selvästi:
ISO:n perusstandardin (ISO 8015) oletussääntö on riippumattomuusperiaate (independency principle). Koko ja muoto ovat toisistaan erillisiä — kokotoleranssi (esim. Ø12 ±0,5) ei automaattisesti rajoita piirteen muotoa lainkaan. Jos piirteelle ei ole erikseen merkitty muototoleranssia, se saa periaatteessa olla melko vapaamuotoinen (esim. hieman kaareva tappi) niin kauan kuin paikallinen mitta pysyy kokotoleranssin sisällä.
Käytännössä tämä tarkoittaa: jos muoto on toiminnalle tärkeä, se pitää merkitä piirustukseen erikseen (esim. suoruus- tai lieriömäisyystoleranssilla) — sitä ei saa ilmaiseksi pelkästä kokotoleranssista.
Jos halutaan sen sijaan, että kokotoleranssi rajoittaa myös muotoa (eli täydellisen muodon ”verho”, joka ei saa missään kohtaa ylittyä maksimimateriaalitilassa), tämä pitää erikseen kutsua käyttöön verhovaatimuksella, merkitään Ⓔ-modifikaattorilla toleranssiarvon yhteydessä. Ⓔ ei ole ISO:ssa oletus — se on tietoinen valinta, joka pitää merkitä piirustukseen näkyvästi.
Profiilitoleranssit
Hyvin monikäyttöisiä — voivat hallita samanaikaisesti muotoa, suuntaa ja sijaintia.
- Pinnan profiili: vyöhyke seuraa piirteen nimellismuotoa, leveys = toleranssiarvo (jaettuna nimellismuodon molemmin puolin).


- Viivan profiili: sama, mutta koskee vain yksittäisiä viivaelementtejä koko pinnan sijaan.
Monimutkaiset profiilit vaativat yleensä CMM-koneen tarkastukseen. Erikoistapaus: pinnan profiili ilman perustasoja tasaisella pinnalla vastaa käytännössä tasomaisuustoleranssia.
Heitto (Runout)
Kuvaa pinnan epäkeskisyyttä suhteessa tiettyyn perustason akseliin.
- Ympärysheitto (circular runout): kontrolloi yksittäisten poikkileikkausten pyöreyttä suhteessa perustason akseliin. Vyöhyke = kaksi samankeskistä ympyrää keskitettynä perustason akseliin. Säde voi vaihdella pituussuunnassa, koska joka poikkileikkaus tarkastetaan itsenäisesti.


- Kokonaisheitto (total runout): kontrolloi myös aksiaalisuunnassa. Vyöhyke on kaksi samankeskistä lieriötä. Mittakelloa liikutetaan pitkin osaa pyörityksen aikana.
Tarkastus: osaa pyöritetään perustason akselin ympärillä, mittakello mittaa poikkeamat. Tyypillinen käyttö: pyörivät osat kuten akselit, joissa epäkeskisyys aiheuttaisi tärinää.
Samankeskisyys ja symmetria
ISO-standardeissa nämä ovat edelleen omat sijaintitoleranssinsa (toisin kuin Pohjois-Amerikkalaisessa standardissa, jossa ne on nykyään korvattu muilla symboleilla):
- Samankeskisyys (concentricity): piirteen akselin keskipisteiden on pysyttävä toleranssivyöhykkeen sisällä suhteessa datum-akseliin.


- Symmetria (symmetry): piirteen keskipisteiden on pysyttävä vyöhykkeen sisällä suhteessa datum-keskitasoon.
Molemmat ovat käytännössä hankalia mitata luotettavasti, koska ne perustuvat johdettuihin keskipisteisiin eikä suoraan mitattaviin pinnan pisteisiin. Tästä syystä position – tai profiilitoleranssi on usein käytännöllisempi valinta samaan tarkoitukseen.
Yhteenveto
Tämä käsikirja kattaa GD&T:n perussymbolit ISO-standardien mukaisesti. Ei kaikkia yksityiskohtia, mutta riittävästi, että osaat lukea ja kirjoittaa toleranssikehyksen oikein ja tietää, mitä kysymystä mikäkin symboli vastaa. Kun seuraavan kerran mietit, tarvitseeko piirre muototoleranssin vai riittääkö pelkkä kokotoleranssi. Muista riippumattomuusperiaate.

Vastaa